Tähtisilmä

Kaikesta suostuttelusta ja maanittelusta huolimatta pitäydyin lupauksessani ja olin kiltisti kotosalla eilisillan. Alkuillasta toljotimme kämppisten kanssa futista, ja loppuillasta silmä lurpahteli jo siihen malliin, että vetäydyin ajoissa vällyjen alle ja heräsin kovin virkeänä sunnuntaiaamuun. Mukavaa vaihtelua! Tämän päivän vietinkin sitten tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Pyykkiä pesaisin koneellisen, mutta onneksi kone hoitaa hommat ja omaksi osakseni jää vain vaatteiden ripustelu. Onnistuin myös tekemään samperin maukasta kalkkuna-paprika-sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-kermakastiketta kera täysjyväriisin. Ja aamupalaksi vetelin ruispaloja ja tomaattia. Kovin tervettä, eikös. No, jollainhan tätä viinin lipitystä on kompensoitava...

Hymypoika lupasi soitella tänään. No saihan sitä hetken odotella - mutta oli se sen arvoistakin. Puhelimessa tuli pulistua ja hihiteltyä parikymmentä minuuttia. Hyvä merkki, eikö totta! Luultavasti keskustelu olisi jatkunut pidempäänkin, vaan eipä auta, kun vessahätä iskee (minulle, tällä kertaa). Jääpähän huomiseksikin pulistavaa, ja kyllä! Neljännet treffit! Ai että, oon ylypee. Jostain kumman syystä aina tietyssä vaiheessa juttua rupeaa ajattelemaan, että mitähän toikin mussa luulee näkevänsä! Ja aina on yhtä virkistävää huomata kuinka joku saattaakin ihan todella tykätä minusta, ihan just tällasena.

No niin - huomenna taas töitä. Mutta ei valittamista, vaikka tiedänkin että päivä tuntuu niiiii-iiiin pitkältä, kun odottelee vain iltaa. Ja tämä biisihän pyörii päässä alati, jostain syystä tulee hyvä fiiwis kyseistä kipaletta kuunnellessa. Kettu kuittaa! Hyvää yötä, ja makoisia unia.