Vihertykää, kiitos!

Helenasta on tullut muutamien kuukausien aikana hyvä ystäväni. Joidenkin ihmisten kanssa vain natsaa heti, oli sitten kyse ystävyys- tai parisuhteesta. Helenan kanssa olimme heti samalla aaltopituudella - liekö osasyy sekin, että olemme syntyneet samana päivänä, ken tietää?

No, joka tapauksessa hän kutsui minut eilen Vila Nova de Milfontesiin (muutama sata kilometriä Lissabonista etelään) viikonloppua viettämään. Ei siis vielä tätä, vaan seuraavaa. Siellä pääsemme majoittumaan ilmaiseksi Gugan (PR ja TQ varmaan muistavat Helenan miehen) äidin taloon, ja päivät vietämme läheisellä kylpylähotellilla köllötellen. Laitan linkit ja kuvia, kunhan pääsen kotiin, en muista ko. paikan nimeä ulkoa. Mutta siisti mesta kuitenkin, ihanaa päästä jonnekin rentoutumaan! Ja oottakaas kun näette kuvia, silloin voitte (otsikon mukaisesti) alkaa vihertymään kateudesta. Heh.

Nyt saatattekin miettiä, että eikös mun pitänyt olla jo Suomessa heinäkuun 31. päivä? No, suunnitelmiin tuli muutos tämän saamani ylennyksen takia. En pystynyt ostamaan lippua ennen kuin paikka varmistui, koska kampanjasta vihjattiin että saatan joutua viivästyttämään lomiani. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan aloitan vasta lomieni päätyttyä - mutta lippu jäi täten ostamatta. Ei hätiä. Suomeen tulen kuitenkin, mutta lähtöpäivä siirtyy vähän. Olen Suomessa luultavasti elokuun ensimmäisen viikon alkupuolella, tarkkaa päivää en vielä tiedä. Säätämiseksi menee taas mutta kyllä se tästä...

Ai niin, eilen satuilin Moolokille jotain naamakirjassa. Eipä ole vastausta ainakaan vielä näkynyt, mutta enpä sellaista haluaisikaan. Jos haluatte tietää, minkälainen tyyppi on kyseessä, kuunnelkaa vaikka YouTubesta Beckin Loser. Jossain kohtaa biisiä (en muista tarkalleen, missä) leuhkan kuuloinen miesääni sanoo "I’m a driver, I’m a winner; things are gonna change I can feel it." Em. lause kuulostaa AIVAN Moolokilta. Ääni, asenne, kaikki. Saan puistatuksia kun kuulen tuon kohdan biisistä.

...And now, back to work.