Pyykkiä, pakkaamista, pyykkien kuivattamista, pari kaljaa, pari tupakkaa, viime hetken läpinät Erikin kanssa, lisää pyykkiä, hikoilua ja angstaamista. Ihanaa tulla Suomeen: nyt alan päästä oikeaan mielentilaan. On luultavasti kaikin puolin parasta että häivyn Lissabonista edes viikoksi. Kirjoittajan kanssa juttu alkaa päästä jo aivan nextille levelille, ja alan ihan oikeasti ihastumaan tähän tyyppiin. Niinku oikeesti. Enkä ole tällä tavoin ihastunut sitten... Viime kesän. Fiksuinta on siis poistua maasta ja ottaa hieman etäisyyttä, jotta molemmat osapuolet tajuavat kuinka toivoton koko tilanne on.
Mutta olisittepa nähneet, mitä se kirjotteli mulle eilen... Ja otettakoon huomioon, en ole sitä tyyppiä joka haksahtaa kaiken maailman söpöihin siirappisiin lauseisiin. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että peli on menetetty.
Tänään menen Helenan luo, ja saan kyydin huomenna lentokentälle. Sitten semmoset 12h matkustamista ja olen vihdoin Suomessa. Ehkäpä joku takoo hieman järkeä päähäni siellä! (Tämä ei ollut pyyntö, vaan käsky.) Kohta nähdään hei!
Vauhdikkaan pulun paluu
4 viikkoa sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
No, kerro vaan!