Ajattelin vuosipäivän kunniaksi rustailla jonkinmoista listaa - mitä opin, mitä kaipaan, mitä rakastan ja mitä vihaan. Mutta se saakoon jäädä toiselle päivälle, koska nyt on päällä armoton väsymys. Siitäkin huolimatta, että nukuin aamulla pommiin.
Vuosipäivääni juhlistin pesto-uunikanalla ja haudutetulla curryriisillä. Nannaa tuli. Natustelin juhlaillallistani loistavan punkun kyydittämänä, ja huomasin myös, että ko. pullon kyljessä on myös pistekirjoitusta. Kätevää, nyt sokeidenkaan ei tarvitse enää arvailla, tuleeko sieltä punkkua vai valkkaria! Lisäksi ostin hapankorppuja, ja kyllä, mansikoita. Ihania, meheviä, huumaavan tuoksuisia, makeita mansikoita. Aamulla ajattelin nautiskella kesän ensimmäisen mansikkamaidon. Kyllä kelepaa! Kaikesta paskasta ja vastoinkäymisistä huolimatta tämä on ollut ehdottomasti paras vuosi ikinä. Näitä lisää, kiitos. Tänään kohotan maljan minulle ja ikuiselle rakastetulleni, Lissabonille. Kippis!
Niin, lähtemistä on harva katunut, vaikka se tietääkin erinäisiä muutoksia ja etäisyyttä. Mutta itsekin lähteneenä (ulkomaille ja muualle Suomeen) olen sitä mieltä, että niille joille se sopii, se todella sopii. :D Sitten vaihdellaan työpaikkaa ja opiskellaan, jos tuntuu että liiaksi jämähtää.
VastaaPoistaEnää ihan vähän päälle kuukausi vierailuun, jee! Täten on sovittu, että tulivuoret ovat hiljaa ja koko universumi pyörii juuri oikein ja me päästään sinne ongelmitta. :)