Pure morning

Muutamia harhailevia ajatuksia aamuun: pannulla voissa paistettu paahtoleipä vadelmahillolla on törkeen hyvää. En haluis ottaa yskänlääkettä, siitä jää kauhee maku suuhun eikä sen jälkeen saa juoda tai syödä puoleen tuntiin. Pakko ottaa yskänlääkettä tai kuolen. En oo menossa töihin, hei hei bonus. Tai ehkä iltapäivällä. Mut ku emmä pysty puhumaan ilman että rupee yskittää. Pitäsköhän paahtaa lisää leipää, vai syödä hilloa suoraan purkista? Tai ehkä syön pääsiäisestä jääneen suklaamunan. Ja miks mun pöydällä on puolityhjä kaljapullo? Ai niin, Erik tarjos, kun jauhettiin parvekkeella. Mun isoveljen korvike. Hullu saksalainen. Säikyttelee ihmisiä meijän partsilta, sit aina hävettää. Kaikkia muita paitsi Erikiä. Tekis mieli nukkua vielä, mutta vastapäisen talon purkutyöt (tai kai ne on jo uudelleenrakennusvaiheessa) ei anna hetken rauhaa. Eilen sain viestejäkin, mysteerimieheltä, se taitaa tykätä musta. Erikoista. Ei sinänsä - kyllähän mä oon söpö ja hauska ja fiksukin, mutta silti. Tänä viikonloppuna pääsen varmaan taas kattomaan sen hymyä. Sanoinko muuten, että täällä on jo Suomen mittapuulla ihan kesä? Eilen olis voinu hyvin olla jo shortseissa ja sandaaleissa. Näyttääpä tuo arska paistelevan nytkin. Darling summer! Ja enää pari hassua kuukautta, ja te, arvon lukijani (ainakin 2 teistä) tulette käymään. Mahtaa tulla hauska reissu!