Nukku-Matin kaveri

Kirjoitetaanko se edes noin?! Apua. Tunnustan, että kun myöhemmin luen vanhempia blogitekstejäni, huomaan että kirjoitustyylini on repsahtanut. Kieliopin kohdalta ainakin. Karseeta! Kielipoliisi sisälläni kärsii! Laitan tämän Portugalin piikkiin: töissä puhun oikeastaan sataprosenttisesti englantia - lisäksi kuuntelen puheluita ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja suomeksi. Mutta suomea puhun työpäivän aikana vain muutamia lauseita. Kotona K:n kanssa tulee toki läpistyä suomeksi, mutta muiden kämppisten ja ystävien kanssa palpatan englanniksi. Samalla kuulen portugalia jatkuvasti, kaduilla, tv:ssä, bussissa, kaupoissa. Pääni on tällä hetkellä niin täynnä eri kieliä, että aivoni eivät ilmeisesti jaksa prosessoida jokaista lausetta, ja näin ollen etenkin suomea puhuessani/kirjoittaessani tietyt lauserakenteet näyttävät unohtuvan. Hyh, hyh. Kielipoliisi pahoittelee.

Eilispäivästä ei olekaan juuri kirjoitettavaa. Työpäivä sujui todella väsyneesti, mutta lopulta ihan mallikkaasti. En edelleenkään saanut kaikkea tarvitsemaani infoa liittyen esim. raportointiin jota joudun tekemään päivittäin, mutta ainakin jämäkästi vaadin lisäohjeistusta ja kyselin kuin kyselyikäinen. Raahauduin kaupan kautta kotiin ja ilokseni huomasin, että synttärisankarin kontolle oli jätetty keittiön ja olohuoneen siivous... Kyllä siinä pari kirosanaa pääsi kieltämättä. Olin järjettömän nälkäinen, ja ennen kuin pystyin edes ajattelemaan syömistä, minun piti puunata keittiötä lähes puoli tuntia. Kämpässämme asu pari porsasta, nimiä mainitsematta, ja edes kirjoittelemani passiivis-aggressiiviset muistilaput eivät ole tuottaneet tulosta. No mutta, odotellaanpa sitten kunnon raivokohtausta! Jok'ikisessä kämppiskokoontumisessa me siistit asukit olemme muistuttaneet, että olisi kauheen kiva jos jokainen siistisi omat jälkensä. Mutta eeeeei. Astianpesukoneen täyttö ja tyhjentäminenkin tuntuu olevan eräille helvetinmoinen haaste. Ketuttaa, mutta en myöskään pysty jättämään asuntoa paskaiseksi, en yksinkertaisesti voi asua moisessa kakkaläjässä. Joten ei muu auta kuin siivota. Savu korvista nousten, tietysti.

Siivoamisen ja syömisen jälkeen suorastaan kaaduin sänkyyn. Heräsin kymmeneltä illalla, söin ja menin takaisin nukkumaan. Kaiken kaikkiaan nukuin siis jotakuinkin 12 tuntia. Ja voi että, tänään on ihan eri fiilis! Ei tuntunut lainkaan siltä, että kello on 7, kun käppäilin duunin ovesta sisään. Katsotaan, lopahtaako tämä energisyys jossain vaiheessa. Toivottavasti ei, sillä töiden jälkeen aion lähteä shoppaamaan. Tarvitsen jotain smoking hot synttäribileisiini, sillä minähän en seinäruusuksi jää omissa juhlissani! Muah! No, jatketaanpa sitten töitä. Mukavaa perjantaita kaikille!